blank

  

 blank

Yleistä turkinhoidosta

 

Chowin turkin hoito on yllättävän helppoa, vaikkei niin uskoisi tätä "karvakasaa" katsellessaan. Hyvä tasa- painoinen ruoka pitää sen turkin kunnossa. Hormonaaliset muutokset nartun kiimakierron eri vaiheissa aiheuttavat isommat karvanlähdöt pari kertaa vuodessa, uroksella enimmäkseen kerran vuodessa. Myös stressi yms. voi lisätä karvanlähtöä. Totuta pentu pienestä pitäen turkin hoitoon. Ensimmäinen tavoite pennun turkin hoidossa on opettaa se siihen, että saat rauhassa kammata, harjata, pestä ja föönata chowiasi. Tämän opettamisen tulee alkaa jo kasvattajan luona kolmen viikon iässä. Harjaava käsi on hyvin luonnollinen jatke pennun emän nuolevalle kielelle, joka myös pitää sitä siistinä. Kasvattajan tulisi siten päivittäin kammata pentua muutama minuutti, jotta se sujuisi edelleen kotonakin. Pyydä häntä näyttämään, miten se tapahtuu.

 

Tärkeää on ottaa hyvä tukeva ote pennusta. Voit asettaa sen vaikka lattialle jalkojesi väliin. Aloita harjaaminen toisella kädellä, toisen pitäessä pentua paikallaan ja käännellessä sitä tarpeen mukaan. Aluksi kannattaa muistaa, että tärkeintä ei nyt ole kaunis lopputulos vaan pennun hyvä mieli. Kampaa sitä rauhallisin ja nautinnollisin vedoin ja pyri tuottamaan sille mielihyvää. Voit samalla jutella sille ihastellen ja kehuen. Tärkeää on huomata valita oikea ajankohta turkin hoidolle. Se on silloin, kun pentu on juuri lenkkeillyt riittävästi, nauttinut päälle makoisan aterian ja saanut aikaa olla unten mailla.

 

Kun päätät, että hoidat pennun turkkia, älä anna sen päättää muuta. Jos nappula heittäytyy hankalaksi, älä päästä sitä pois, vaan pidä sylissäsi. Päästä se pois vasta sitten, kun se ei enää itse sitä tahdo ja on rauhoittunut. Pennun turkin saa helposti kammattua harvahkolla rautakammalla. Pentuturkki, laadustaan johtuen, menee valitettavan nopeasti uudelleen epäsiistin näköiseksi tumpuksi. Siksi pentua on hyvä kammata vähintään kerran päivässä. Älä ahnehdi liikaa kerralla. Näin yhteistyönne sujuu alusta alkaen mahdollisimman mukavasti. Ota vaikka neljännes kerrallaan ja päästä pentu taas vapaaksi. Voit opettaa koirallesi vaikka sanan "harjataan", niin se tulee luoksesi tietäen, mitä kutsustasi tulee tapahtumaan.

 

Totuta päivittäiseen hoitoon

 

Tärkeintä pennun kanssa siis on päivittäinen totutteleminen hoitotoimenpiteisiin. Anna taaperolle mahdollisuus oppia nauttimaan yhteisestä ajastanne ja valitse siihen kiireetön hetki. Ole varovainen, ettet satuta sitä terävällä kammalla, tai revi sen turkkia liian innokkaasti. Älä pidä liian pitkiä istuntoja, vaan opettele kuuntelemaan pentusi oloa. Kampa menee vielä herkästi turkin läpi, mutta voit käyttää toki harjaakin. Tärkeää on, että pentu tottuu - ja mielellään kaikkien perheenjäsenten - käsittelyyn. Samalla tulevat arvojärjestysasiatkin hoidettua ja pentu oppii, kuka päättää mistäkin asiasta.

 

Järkevää olisi opettaa pentu olemaan pöydällä hoidon ajan - säästää selkääsi tulevaisuudessa. Laita hauvelin alle tukeva matto, ettei se liukastele. Varo, pentu putoaa nopeasti, joten siitä on pidettävä koko ajan kiinni. Avustajakaan ei olisi pahitteeksi. Kun yhteistyö alkaa sujua, voit syventyä turkin kampaamisen saloihin. Harjaamalla saat jo muutamalla vedolla koirasta melko näyttävän näköisen. Jos haluat käydä chowisi turkin oikein kunnolla läpi, opettele tekemään jakauksia. Aloita varpaista ja etene jakaus jakaukselta ylöspäin. Mitä takkuisempi koira, sitä kapeammat jakaukset. Nouset jakauksia tehden koiran takajalkaa pitkin reiteen ja edelleen poikittain jakaus vatsasta selkään, nivusista kohti etupäätä. Etujalkaa pitkin nouset ylös kaulalle. Päästä etenet jakauksin kohti kaulaa. Varo arkaa vatsaa ja pään aluetta. Myös häntä on useille arka paikka. Takut syntyvät yleensä korvien alle, jossa on silkkistä karvaa. Saattaapa sinne muodostua oikea karvapallokin, jos et kampaa riittävän usein ko. paikkoja. Onneksi aikuisen chowin turkki ei mene helposti kovinkaan tumppuun. Jäykkä päällyskarva ja vahva pohjavilla pitävät turkin hyvässä kunnossa ilman päivittäistäkin harjausta.

 

Pentuturkin vaihtuminen aikuisturkkiin on hyvin yksilöllinen tapahtuma. Jotkut samassa pentueessakin vaihtavat karvansa nopeasti ja toiset taas hitaasti yli vuoden ikään tullessaan. Hitaimmin vaihtuu pään ja harjan alueen karva. Pennut voivat olla jossakin vaiheessa hurjan näköisiä, kun osa on pentukarvaa ja osa aikuiskarvaa, jonka tunnistaa jäykän karvan kiillosta. Ensimmäiseksi uutta karvaa tulee tassuihin, vatsaan ja selän päälle.

 

Punaisten chowien väritys voi vaihdella suurestikin riippuen siitä kuinka tumma pohjavilla koiralla on ja kuinka tumman värin se saa aikuisena. Pitkäkarvaistenkin chowien karvan pituus vaihtelee jonkin verran lyhyehköstä (huom! erikseen lyhytkarvaiset chowit) aina reilun pitkään villaan. Pisimmillään karva on kauluksessa ja housuissa. Karvan laatu myös vaihtelee pehmeästä jäykkään.

 

Pesu ja föönaus

 

Tarvittaessa chowin voi pestä koiran pesuun tarkoitetulla shampoolla, jota saat koirakaupasta. Hyvin varustellusta päivittäistavarakaupasta löytyy myös sopivia pesuaineita. Laimenna shampoo valmiiksi ohjeen mukaan. Ennen pesua nallea tulee ulkoiluttaa riittävästi, koska pesun jälkeen sitä ei heti voi viedä ulos. Suihkun alle olisi hyvä laittaa kumimatto tai vaikka vanha räsymatto liukuesteeksi. Varaa paljon pyyhkeitä, harja ja kampa sekä fööni valmiiksi. Parasta riisuutua, koska chowin pudistellessa vettä itsestään saat osasi Sinäkin. Istu lattialla tai jakkaralle ja ota koira eteesi. Aloita suihkuttaminen viileähköllä vedellä varpaista kohti selkää. Puhu koiralle samalla rauhoittavasti, mutta ota hommaan reipas ote, ettei kaverisi kuvittele pääsevänsä esim. väistelemällä pälkähästä. Ihan pienen pennun voi pestä vaikka sylissä.

 

Pidä korvasta kiinni ja sulje se samalla kädelläsi, kun toisella kädellä suihkutat silmien ja nenän alueen. Tässä vaiheessa on hyvä taivuttaa hauvelin nenä kohti lattiaa, jotta korviin ei menisi vettä. Korvien alueen voit jättää kastelematta täysin. Pese kuitenkin shampoolla kaulasta korvan alareunaan asti. Huuhtele chowi huolellisesti joka puolelta ja kokeile menikö vesi nahkaan asti. Sen jälkeen sulje suihku ja aloita shampoon tasainen levittäminen ympäri koiraa. Pään seutua tulee varoa saippuoimasta. Nostamalla kuonon ylös saat ulotettua pesun korvien taakse harjaan. Nyt epeli on täynnä vaahtoa. Aloita seuraavaksi turkin huolellinen suihkuttaminen. Jos koira on todella likainen, sen voi pestä ja vaahdottaa kokonaan tai osittain uudelleen mahdollisimman hyvän lopputuloksen saamiseksi.

 

Tämän jälkeen chowi on puhdas ja sen voi laittaa hetkeksi huilaamaan vaikka saunan puolelle. Samalla se itse ravistelee suurimmat vedet turkistaan. Tässä vaiheessa voit peseytyä itse ja pukeutua kevyesti ja avata vaikkapa virvoittavan juomapullon saadaksesi voimia kuivaukseen ja harjaukseen. Ota seuraavaksi märkä "laiheliini" käsittelyyn ja kuivaa se reippaasti ylt'ympäri pyyhkeillä. Sitten vain fööni ja harja käteen ja voit alkaa kuivaamisen. Toisella kädellä fööniä pidellen ja toisella harjaten saat vähitellen kaveri kuivaksi ja pöyhkeäksi. Tässä vaiheessa on tietysti hyvä, jos koirasi on pennusta alkaen tottunut erilaisiin ääniin esim. imuriin jne., koska föönin ääni varmasti pelottaa sitä ensi alkuun. Ota itse vain jämäkkä tyyli, äläkä anna periksi, vaan föönaa chowi kuivaksi. Toisen apu voi olla tässä tarpeen.

 

Kun koira on kuiva ja tuulettunut, voit pitää tauon. On nimittäin helpompi kammata aivan kuivaa kuin pikkuisenkin kosteaa turkkia. Jos olet seuraavana aamuna kello kuusi lähdössä näyttelyreissuun, on tietysti vielä jatkettava puurtamista. Kampaa koira "auki" jakaus jakaukselta. Pesun jälkeen on koira suojattava kylmältä ja vedolta, kunnes turkki on täysin kuiva. Koska chowin turkki on niin tiheä, se on altis saamaan märkyydestä ihottumaa. Kesällä kannattaa miettiä, kuinka usein päästää sen uimaan tai kahlaamaan rannan kuraveteen. Oikeastaan sen jälkeen chowi tulisi pestä tarpeellisilta osin, tai ainakin kuivata huolellisesti.

 

Tiheän turkin alla muhiva lämpö ja märkyys ovat iholle vaarallinen yhdistelmä. Syntyy ihottuma-alueita ja nivusiin helposti märkänäppyä. Jo pelkästään juomisen aiheuttaman kosteuden takia on chowin leuan kuntoa tarkkailla varsinkin kesällä. Varsinaisiin ihottumasairauksiin on monenlaisia syitä ja ne tulevat helposti kalliiksi jouduttaessa juoksemaan jatkuvasti eläinlääkärillä. Rotumme turkkia ei trimmata. Turkin käsittely on lähinnä pientä siistimistä saksilla. Se kuitenkin saa yllättävällä tavalla chowista esiin parhaimmat puolet. On suositeltavaa kääntyä rotumme siistimisen tuntevien henkilöiden puoleen ainakin joskus, vaikkei yksilöstäsi olisi näyttelykoiraa tulossakaan. Näyttelyssä käymisestä on ainakin se hyöty, että chowi tulee laitettua viimeisen päälle kuntoon. Puhdas ja hyvinhoidettu chow chow on ilo silmälle ja mitä miellyttävin asuinkumppani.

© 2008  ChowChow ry - Trival Oy