blank

  

 blank

JALOSTUSTOIMIKUNTA

 

 

 

 

 

Jalostustoimikunta kerää ja rekisteröi jatkuvasti jalostukseen liittyvää tietoa. Virallisia tietoja saadaan etupäässä SKL:lta. Ne julkaistaan Sinikielessä.

 

 

Jalostustoimikunta julkaisee jalostukseen liittyvää tietoa, pentue- ja rekisteröintitietoja, näyttely- ja koetuloksia.

 

 

Jalostustoimikunta toimii kasvattajien yhteistyöelimenä rotujärjestössä. Toiminta perustuu kas-vattajien sekä urosten ja narttujen omistajien antamiin tietoihin ja toivomuksiin. Sen tehtävä on kerätä rodusta jalostustietoa ja saada se kasvattajien sekä muiden jalostuksesta kiinnos-tuneiden käyttöön. Luonteeltaan työ on kasvattajan työtä tukevaa ja auttavaa sekä kasvattajan mielipiteet huomioonottavaa. Toimikunnan tulee olla puolueeton.

 

 

Toimikunta antaa aina suosituksia ei käskyjä tai määräyksiä. Viime kädessä valinnan tekee aina kasvattaja sillä hän vastaa aina kasvatustyönsä tuloksista.

 

 

Etsiessään nartulleen sopivaa urosta saavat kasvattajat jalostustoimikunnalta apua lähettä-mällä jalostustoimikunnalle kirjallisen jalostustiedustelun. Tiedustelu on syytä tehdä hyvissä ajoin (mielellään n. 1-2 kk) ennen nartun arvioitua kiimaa.

 

 

 

 

JALOSTUSTOIMIKUNNAN JULKAISUTOIMINTA 

 

 

Jalostustoimikunta julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvässä Sinikieli-lehdessä seuraavia tietoja: 

  • kaikki viralliset lonkka-, kyynär-, polvi- ja silmätutkimustulokset
  • näyttelytulokset
  • annetut jalostussuositukset
  • kaikki Suomessa rekisteröidyt chowien pentueet
  • Suomeen tuodut chowit 3:n sukupolven sukutauluineen

 

 

Vuosittain toimikunta julkaisee vuosikirjan, joka sisältää edellisen vuoden näyttelyiden arvos-telut koirittain, sekä näiden koirien 3:n polven sukutaulutiedot.

 

 

 

 

JALOSTUS

 

 

 

Jalostukseen pyritään käyttämään mahdollisimman korkealuokkaista materiaalia, ja siitos-yhdistelmää suunniteltaessa ottamaan huomioon yksilöiden luonneominaisuudet, ulkomuo-dolliset seikat sekä perinnölliset sairaudet ja viat. Jalostusarvoa määritettäessä kiinnitetään huomiota koiran oman laadun lisäksi myös sen sukulaisten ja erityisesti jälkeläisten laatuun. Kuitenkin niin, että kukin tapaus käsitellään yksilöllisinä ja harkinnan mukaan voidaan näistä ohjeista joustaa tai niitä tarvittaessa tiukentaa.

 

Vähimmäisvaatimukset arvioidaan suomalaisen chow chow kannan yleinen taso huomioiden, kuitenkin painottaen pyrkimystä mahdollisimman korkealaatuiseen jalostukseen.


Toimikunta noudattaa Suomen Kennelliiton ja Chow Chow Yhdistys ry:n yleisiä toimintaperi-aatteita ja pyrkii työssään ehdottomaan puolueettomuuteen.


Toimikunta vastaa sille esitettyihin tiedusteluihin kirjallisesti, jolloin selvitetään tehdyt ratkaisut perusteluineen.

 

 

 

 

Silmätarkastukset

 

 

 

Silmätutkimukselle ei ole yleistä alaikärajaa. Joidenkin rotujen PEVISA-ohjelmissa edellytetään, että koira on tutkimushetkellä vähintään 12 kk:n ikäinen. Alle vuoden ikäiselle koiralle tehty tutkimus on voimassa korkeintaan yhden vuoden lausuntopäivästä. Yli vuoden ikäiselle koiralle tehty tutkimus on voimassa rotukohtaisen PEVISA-ohjelman mukaisesti. Mikäli rodun PEVISA-ohjelmaan on kirjattu vaatimus silmälausunnosta, pitää vanhentunut lausunto uusia ennen seuraavaa astutusta.

 

 

 

 

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA JTO   Lataa pdf

 

 

 

 

Kennelliitossa hyväksytty PEVISA-ohjelma 1.1.2019 alkaen

 

 

  • Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto ja kyynärnivellausunto sekä astutushetkellä voimassa oleva silmätarkastuslausunto.
  • Lonkkakuvaustuloksen D saanut koira on paritettava tuloksen A tai B saaneen koiran kanssa.
  • Kyynärkuvaustuloksen 2 saanut koira on paritettava tuloksen 0 saaneen koiran kanssa.
  • Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 24 kk vanhempi. Diagnoosin entropion/trichiasis ja/tai ektropion/makroblepharon saanut koira on paritettava näiden sairauksien suhteen terveen koiran kanssa. Kortikaalista kataraktaa tai posterior polaarista kataraktaa sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä.
  • Koiran rekisteröityjen jälkeläisten määrä saa olla korkeintaan 50 pentua. Viimeinen, rajan ylittävä pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan.
  • Ulkomaisia uroksia koskevan poikkeusluvan ehdot säilyvät ennallaan eli ei vaadita PEVISA-tutkimuksia.
  • PEVISA-ohjelma on voimassa 1.1.2019 - 31.12.2023

 

 

 

 

Jalostussuositus-, pentulista- ja pentuneuvontakriteerit 1.1.2011 alkaen 

 

 

HUOM! Suosituksiin jalostukseen käytettävien koirien ja yhdistelmien ominaisuuksista on tulossa päivitys.
Nykyiset voimassaolevat Jalostuksen tavoiteohjelman suositukset löytyvät JTO:n sivuilta 70-72 

 

  • Kasvattajan tulee noudattaa Kennelliiton kasvattajasitoumusta ja hänen on oltava Chow Chow yhdistyksen jäsen.
  • Yhdistelmän tulee täyttää sellaiset ehdot, että pentue voidaan rekisteröidä SKL:n FI-koirarekisteriin.
  • Lonkkanivelen kasvuhäiriö (HD): jalostukseen pyritään käyttämään viasta vapaita yksilöitä sekä perustelluista syistä C-D lonkkaista yksilöä, edellytyksillä, että koiralla ei ole entropiaa eikä ektropiaa, koiran ristisiteitä ei ole leikattu ja virallinen kyynärlausunto ei ole 1:tä huonompi, näyttelytulos vähintään EH, toisen osapuolen virallinen lonkkalausunto ei saa olla B:tä huonompi. Yhdistelmiä, joissa molempien vanhempien lonkkalausunto on C-D, ei suositella.
  • Kyynärnivelen kasvuhäiriö (ED): Jalostukseen pyritään käyttämään viasta vapaita yksilöitä ja jos tämä ei ole mahdollista, tulisi yhdistelmän vanhempien yhteenlaskettu kyynärkuvaustulos olla korkeintaan 3. Kyynärlausunnon raja-arvo on 2. Kyynärleikattua koiraa ei tule käyttää jalostukseen.
  • Patella leikattua koiraa ei pidä käyttää jalostukseen. Kahta ristisideleikattua koiraa ei saa yhdistää.
  • Perinnölliset silmäsairaudet: jalostukseen käytettävillä yksilöillä pitää olla virallinen silmätarkastuslausunto ennen astutusta. Silmälausunto on voimassa 1 vuoden, jos koira lausuntoa annettaessa on alle vuoden ikäinen. Silmätarkastuslausunto ei saa olla astutushetkellä 36kk vanhempi. Mikäli koiralla todetaan progressiivinen retinaaliatrofia (PRA), perinnöllinen harmaakaihi eli katarkta (HC), retinaalidysplasia (RD), vaikea-asteinen persistent pupillary membranes PPM, missä lausunto on iiris-kornea tai iiris-linssi tai 2-6 asteinen persistent hyperplastic tunica vasculosa lentis (PHTLV), ei koiraa suositella jalostukseen. Muissa silmäsairauksissa yhdistelmän molemmilla vanhemmilla ei saa olla samaa silmäsairauslausuntoa sekä jos yhdistelmän toisella vanhemmista on jokin luomiin liittyvä vika esim. entropia, ektropia tai makroblepharon, tulee toisen vanhemmista olla luomiltaan terve eikä molemmille vanhemmille saa olla tehty luomileikkausta.
  • Sukusiitosprosentti saa olla 5 sukupolven mukaan laskettuna korkeintaan 6,25.
  • Jos koira on saanut näyttelyyn osallistumiskiellon aggressiivisen käyttäytymisen takia, koiraa ei suositella jalostuskäyttöön.
  • Yhdistelmän kummankin vanhemman näyttelytulos on vähintään EH.
  • Uroksella saa olla korkeintaan 50 jälkeläistä.
  • Nartulle suositellaan korkeintaan 4 pentuetta.
  • Nartun pentueiden välin tulee olla vähintään 10 kuukautta.
  • Siitosnartun alaikärajana pidetään 18 kk:n ikää astutushetkellä ja yläikärajana 7 vuoden ikää.
 
BLUP-indeksi

Koska BLUP-indeksejä suositellaan tulevassa, päivitetyssä JTO:ssa käytettäväksi apuvälineenä jalostuksen ohjauksessa ja yhdistelmien suunnittelemisessa, tullaan yhdistelmäkohtaiset BLUP-indeksit julkaisemaan CCY:n pentuelistalle ilmoitettujen astutusten ja pentueiden kohdalla. 

  

 

 

 

 

Terveys

 

 

 

Jalostukseen pyritään käyttämään yksilöitä, jotka ovat mahdollisimman terveitä ja joille ei ole tehty kirurgisia korjaustoimenpiteitä. Kasvattajien toivotaan kiinnittävän huomiota myös seuraaviin terveydellisiin seikkoihin jalostusyhdistelmiä suunnitellessaan:

 

 

  • Autoimmuunisairaudet: mistään autoimmuunisairaudesta kärsivää yksilöä ei suositella käytettäväksi jalostukseen.
  • Jalostukseen pyritään käyttämään vain entropium/ektropium vapaita yksilöitä.
  • Ristisidevammautunutta tai –leikattua koiraa ei suositella käytettäväksi jalostukseen.
  • Jalostukseen tulisi käyttää patellaluksaatiosta vapaita yksilöitä.
  • Kinnernivelvikoihin, jotka usein johtavat nivelrikkoon, kiinnitetään jalostuksessa huomiota.
  • Ihon ja turkin vakaviin ongelmiin tulee kiinnittää huomiota, eikä vaikeasti iho- ongelmaista koiraa pidä käyttää jalostukseen.
  • Mikäli koiralla on vakava ja/tai parantumaton sairaus, kuten esim. sydänvika, munuaisvika, ei sitä tule käyttää jalostukseen.
  • Kivesvika: yhdistelmää, jossa molempien paritettavien koirien täysveljillä tai muilla lähisukulaisilla on kivesvika, tulee välttää.
  • Hammaspuutoksiin ja purentavikoihin tulee kiinnittää huomiota.
  • Tavoitteena sekä urosten että narttujen osalta on normaali astuminen / astuttaminen ja lisääntyminen.
  • Mikäli nartun tai uroksen rakenne taikka anatomia ei salli normaalia astutusta, tulee sen jalostuskäyttöä hyvin tarkkaan harkita.
  • Nartulle ei tule suorittaa enempää kuin korkeintaan kaksi keisarinleikkausta. Jos nartulle on suoritettu keisarinleikkaus  rakenteellisista syistä, tulisi sen käyttöä jalostukseen jatkossa erittäin tarkkaan harkita.

 

 

Tavoitteeseen laajentaa jalostusuroskantaa ja käyttää uroksia tasaisemmin pyritään rajaamalla yksittäisen uroksen jalostuskäyttö maksimissaan 3 pentueeseen vuodessa

 

 

© 2008  ChowChow ry - Trival Oy