Jalostustoimikunta
Jalostustoimikunta toimii kasvattajien yhteistyöelimenä rotujärjestössä. Toiminta perustuu kasvattajien sekä urosten ja narttujen omistajien antamiin tietoihin ja toivomuksiin. Sen tehtävä on kerätä rodusta jalostustietoa ja saada se kasvattajien sekä muiden jalostuksesta kiinnostuneiden käyttöön. Luonteeltaan työ on kasvattajan työtä tukevaa ja auttavaa sekä kasvattajan mielipiteet huomioonottavaa. Toimikunnan tulee olla puolueeton.
Toimikunta antaa aina suosituksia ei käskyjä tai määräyksiä. Viime kädessä valinnan tekee aina kasvattaja sillä hän vastaa aina kasvatustyönsä tuloksista. Etsiessään nartulleen sopivaa urosta saavat kasvattajat jalostustoimikunnalta apua lähettämällä jalostustoimikunnalle kirjallisen jalostustiedustelun. Tiedustelu on syytä tehdä hyvissä ajoin (mielellään n. 1-2 kk) ennen nartun arvioitua kiimaa.Toimikunta vastaa sille esitettyihin tiedusteluihin kirjallisesti, jolloin selvitetään tehdyt ratkaisut perusteluineen.
Julkaisut
– näyttelytulokset julkaistaan yhdistyksen nettisivuilla sekä Sinikielessä.
– vuosittain toimikunta julkaisee vuosikirjan, joka sisältää edellisen vuoden näyttelyiden arvostelut koirittainsekä näiden koirien 3:n polven sukutaulutiedot.
– terveystulokset, pentuerekisteröinnit, tuonnit, valioituneet koirat, kasvattajat ja paljon muita tietoja löytyy Suomen Kennelliiton Jalostustietojärjestelmästä.
Jalostus
Jalostukseen pyritään käyttämään mahdollisimman korkealuokkaista materiaalia, ja siitosyhdistelmää suunniteltaessa ottamaan huomioon yksilöiden luonneominaisuudet, ulkomuodolliset seikat sekä perinnölliset sairaudet ja viat. Jalostusarvoa määritettäessä kiinnitetään huomiota koiran oman laadun lisäksi myös sen sukulaisten ja erityisesti jälkeläisten laatuun. Kuitenkin niin, että kukin tapaus käsitellään yksilöllisinä ja harkinnan mukaan voidaan näistä ohjeista joustaa tai niitä tarvittaessa tiukentaa. Vähimmäisvaatimukset arvioidaan suomalaisen chowchow kannanyleinen taso huomioiden, kuitenkin painottaen pyrkimystä mahdollisimman korkealaatuiseen jalostukseen. Toimikunta noudattaa Suomen Kennelliiton ja ChowChow Yhdistys ry:n yleisiä toimintaperiaatteita ja pyrkii työssään ehdottomaan puolueettomuuteen.
Jalostuksen tavoiteohjelma JTO
– Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto ja kyynärnivellausunto sekä astutushetkellä voimassa oleva silmätarkastuslausunto.
– Lonkkakuvaustuloksen D saanut koira on paritettava tuloksen A tai B saaneen koiran kanssa.
– Kyynärkuvaustuloksen 2 saanut koira on paritettava tuloksen 0 saaneen koiran kanssa.
– Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 24 kk vanhempi. Diagnoosin entropion/trichiasis ja/tai ektropion/makroblepharon saanut koira on paritettava näiden sairauksien suhteen terveen koiran kanssa. Kortikaalista kataraktaa tai posterior polaarista kataraktaa sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä.
– Koiran rekisteröityjen jälkeläisten määrä saa olla korkeintaan 50 pentua. Viimeinen, rajan ylittävä pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan.
– Ulkomaisia uroksia koskevan poikkeusluvan ehdot säilyvät ennallaan eli ei vaadita PEVISA-tutkimuksia.
– PEVISA-ohjelma on voimassa 1.1.2019 – 31.12.2023
Suositukset jalostukseen käytettävien koirien ja yhdistelmien ominaisuuksista
Voimassa 31.8.2019 alkaen
Nämä suositukset muodostavat myös rotujärjestön jalostussuositus-, pentulista- ja pentuneuvontakriteerit ja ne ovat jäsenkasvattajia sitovia.
– Kasvattajan tulee noudattaa Kennelliiton kasvattajasitoumusta ja hänen on oltava Chow Chow yhdistyksen jäsen.
– Yhdistelmän tulee täyttää sellaiset ehdot, että pentue voidaan rekisteröidä SKL:n FI-koirarekisteriin.
– Lonkkanivelen kasvuhäiriö (HD): jalostukseen käytetään viasta vapaita yksilöitä sekä vain perustelluista syistä D- lonkkaista yksilöä, jolloin toisen osapuolen virallisen lonkkalausunnon pitää olla A-B. (PEVISA). Yhdistelmiä, joissa molempien vanhempien lonkkalausunto on C, ei suositella.
– Kyynärnivelen kasvuhäiriö (ED): Jalostukseen käytetään viasta vapaita yksilöitä sekä vain perustelluista syistä kyynärpäistä tuloksen 2 saanutta koiraa, jolloin toisen osapuolen virallisen kyynärlausunnon pitää olla 0. (PEVISA) Kyynärleikattua koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
– Patella leikattua koiraa ei pidä käyttää jalostukseen. Kahta ristisideleikattua koiraa ei saa yhdistää.
– Perinnölliset silmäsairaudet: jalostukseen käytettävillä yksilöillä pitää olla virallinen silmätarkastuslausunto ennen astutusta. Silmälaus nto on voimassa 1 vuoden, jos koira lausuntoa annettaessa on alle vuoden ikäinen. Silmätarkastuslausunto ei saa olla astutushetkellä 24 kk vanhempi.
– Mikäli koiralla todetaan progressiivinen retinaaliatrofia (PRA), retinaalidysplasia (RD), vaikeaasteinen persistentpupillarymembranes PPM, missä lausunto on iiris-kornea tai iirislinssi tai 2-6 asteinen persistenthyperplastictunicavasculosa lentis (PHTLV), ei koiraa saa käyttää jalostukseen. Muissa silmäsairauksissa yhdistelmän molemmilla vanhemmilla ei saa olla samaa silmäsairauslausuntoa. Yhdistelmän molemmille vanhemmille ei saa olla tehty luomileikkausta.
– Sukusiitosprosentti saa olla 5 sukupolven mukaan laskettuna korkeintaan 6,25.
– Jos koira on saanut näyttelyyn osallistumiskiellon aggressiivisen käyttäytymisen takia, koiraa ei suositella jalostuskäyttöön.
– Yhdistelmän kummankin vanhemman näyttelytulos on vähintään EH.
– Uroksella saa olla korkeintaan 50 jälkeläistä.
– Nartulle suositellaan korkeintaan 4 pentuetta.
– Nartun pentueiden välin tulee olla vähintään 10 kuukautta.
– Siitosnartun alaikärajana pidetään 18 kk:n ikää astutushetkellä ja yläikärajana 7 vuoden ikää.
BLUP-indeksi
Koska BLUP-indeksejä suositellaan päivitetyssä JTO:ssa käytettäväksi apuvälineenä jalostuksen ohjauksessa ja yhdistelmien suunnittelemisessa, tullaan yhdistelmäkohtaiset BLUP-indeksit julkaisemaan CCY:n pentuelistalle ilmoitettujen astutusten ja pentueiden kohdalla.
(Suositus: BLUP-indeksien tulee olla vähintään 101. Molempien vanhempien kyynärindeksien yhteenlaskettu summa jaettuna kahdella sekä molempien vanhempien lonkkaindeksien yhteenlaskettu summa jaettuna kahdella).
