Yleistä
Tavallisimpia sairauksia vastaan on pennuilla yleensä emolta saatuja vasta-aineita, jotka suojaavat niitä noin 12 viikon ikään saakka. Nämä vasta-aineet estävät myös rokotetta kehittämästä suojaa, minkä vuoksi ensimmäiset rokotukset annetaan vasta 12 viikon iässä. Haluttaessa pentu voidaan rokottaa nuorempanakin esimerkiksi jonkin taudin suurentuneen tartuntariskin takia. Tällöin rokotus on uusittava 3-4 kuukauden iässä riittävän suojan saamiseksi.
NYRKKISÄÄNTÖ: Rokotteet muodostavat suojan noin parissa viikossa rokotteen antamisesta.
Annettava rokote | 7-9 viikkoa | 12 viikkoa | 16 viikkoa | 1 vuosi | Tehoste |
Nelosrokote (parvo, penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, kennelyskä) | x | x | x | x | 3 vuoden välein (kennelyskä 1 vuoden välein) |
Rabies | x | x | 3 vuoden välein |
Viiden vuoden iän jälkeen rokotusohjelmaa on syytä jatkaa vastaavasti koko koiran elämän ajan.
Raivotauti eli rabies
Raivotaudin eli rabieksen aiheuttaja on virus. Se hakeutuu elimistössä hermokudokseen ja etenee hermoja pitkin koko ruumiiseen, myös sylkirauhaseen. Virus pystyy lisääntymään sylkirauhasessa, joten tartunnan saanut eläin voi puremalla (kettu, supi, mäyrä, minkki, susi, kissa tai koira) tai esimerkiksi nuolemalla haavaista ihoa siirtää taudin toiselle eläimelle. Rabies voi tarttua kaikkiin nisäkkäisiin ja siten myös ihmiseen. Sairauden itämisaika vaihtelee kahdesta viikosta kuukausiin. Maassamme todettiin usean vuosikymmenen jälkeen ensimmäiset rabiestapaukset keväällä 1988. Oireet eivät kaikilla eläinlajeilla ilmene aggressiivisena käyttäytymisenä (raivotauti), vaan rauhallisemmassa muodossa villieläimet menettävät luontaisen arkuutensa ja tulevat esimerkiksi asutuksen lähelle.
Muita oireita ovat päätön juoksentelu, nielemisvaikeudet, muuttunut ääni, runsas syljen eritys, epävarmat ja vaivalloiset liikkeet. Koira on horjahteleva ja huojuva. Ennen kuolemaa eläin halvaantuu. Mikäli rokotettu koira saa epäilyttävän pureman, sille annetaan välittömästi uusintarokotus. Rokottamatonta koiraa ei voida enää tässä vaiheessa rokottaa. Eläinlääkäri antaa toimintaohjeet. Ihmisen saadessa epäilyttävän pureman otetaan heti yhteys lääkäriin.
Mikäli pennun emä on ollut rokotettu rabiesta vastaan, suojaavat maidon mukana tulevat vasta-aineet pentua noin 12 viikon ikään asti. Tässä iässä pentu tulisi rokottaa ensimmäisen kerran. Nykyisillä rokotteilla ei kuitenkaan suositella, että samanaikaisesti annettaisiin myös jokin muu rokote, sillä tämä voi haitata vasta-ainemuodostusta. Raivotautirokotus voidaan turvallisesti antaa, kun penikkatautirokotus uusitaan 3-4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Ensimmäinen uusintarokotus annetaan vuoden iässä ja seuraavat kahden vuoden välein. Matkustettaessa ulkomaille karanteenivapaisiin maihin on etukäteen huolehdittava siitä, että rajaa ylitettäessä rabiesrokotus on vähintään 30 vuorokautta vanha, mutta ei kuitenkaan vuotta vanhempi.
Penikkatauti
Penikkatautia on alkanut jälleen esiintyä viime vuosina maassamme. Se on viruksen aiheuttama, tavallisesti kuolemaan tai vaikeisiin hermovikoihin päättyvä sairaus. Se puhkeaa yleensä 3-6 vuorokautta tartunnasta. Oireet vaihtelevat: kuumeilu, sierainvuoto, silmätulehdukset, hengitystie- ja suolisto-oireet, ruokahaluttomuus, erilaisia hermosto-oireita.
Tämä sairaus on seurausta siitä, ettei koiria ole riittävästi rokotettu. Ilmeisesti löytyy rokottamattomia koiria, mutta myös paljon koiria, jotka joskus nuoruudessaan ovat saaneet rokotuksen. Immuniteetti on kuitenkin aikaa myöten hävinnyt. On keskusteltu myös joidenkin rokotteiden laadusta. Koska penikkataudin hoito on usein toivotonta ja ”parantunutkin” koira jää usein invalidiksi, on rokotus ainoa tae koiran pitämiseksi terveenä.
Ensimmäinen rokotus annetaan 12 viikon iässä, jolloin emolta saadut vasta-aineet ovat hävinneet. Ensimmäisellä kerralla koira rokotetaan penikkatautia ja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan, sekä usein myös parvoripulia vastaan. Toinen rokotus annetaan 3-4 viikon kuluttua ensimmäisestä. Kolmas rokotus annetaan vuoden iässä. Tämän jälkeen rokotus uusitaan kahden (2) vuoden välein. Näyttelyihin osallistuvan koiran rokotukset on syytä pitää kunnossa, sillä näyttelysäännöt ovat ehdottomia rokotuspäivämäärien suhteen. Liian tiheästi toistettuina rokotukset saattavat aiheuttaa häiriöitä. Tavoitetta – eli hyvää immuniteettia – ei näin saavuteta varsinkin, jos käytetään erilaisia rokotteita.
Parvovirus
Parvoviruksen aiheuttama ripulisairaus on jäänyt Suomeen pysyväksi vitsaukseksi. Se aiheuttaa 3-6 viikon ikäisillä pikku pennuilla yleensä sydänkuoleman. Parvovirus tarttuu koirasta toiseen lähinnä ulosteiden haistelun välityksellä. Myös terve koira ja ihminenkin saattavat välittää tartun-nan. Parvon aiheuttama ripuli alkaa tavallisesti voimakkaalla oksentamisella. Ripuliulosteissa ilmenee verta. Itämisaika lienee 4-10 vuorokautta. Sairastunut koira on saatava nopeasti neste- ja muuhun lääkehoitoon. Ajoissa aloitettu hoito on yleensä tuloksellista.
Koirat voidaan rokottaa Parvoripulia vastaan. Nykyiset rokotteet saattavat antaa 1/2-1 vuoden suojan. Kuitenkin rokotettujakin koiria on sairastunut. Paras rokotusikä on 12 viikkoa, jolloin emän antama suoja on hävinnyt. Vaaran uhatessa pennut voidaan rokottaa jo 5-6 viikon iässä. Rokotus tulee suorittaa samassa yhteydessä kuin penikkatauti-ja maksatulehdusrokotuksetkin. Parvorokotus on kuitenkin uusittava 3 viikon kuluttua, jotta suoja muodostuisi riittävän hyväksi. Rokotukseen olisi turvauduttava erityisesti silloin, kun paikkakunnalla on parvoa liikkeellä tai koira viedään vieraisiin olosuhteisiin, kuten näyttelyyn.
Tarttuva maksatulehdus
Tarttuva maksatulehdus on ollut lähes tuntematon tauti maassamme jo monen vuoden ajan, kiitos säännöllisten rokotusten. Maksamuutosten lisäksi virus aiheuttaa aivo-, hengitystie-, munuais- ja silmäoireita. Tauti tarttuu sairaan koiran syljestä, virtsasta tai ulosteesta. Kuolleisuus on aikuisilla koirilla vähäinen, mutta nuorilla yksilöillä tauti on useammin kuolemaan johtava. Osa koirista sairastaa taudin täysin ilman oireita. Itämisaika on 6-9 päivää. Ensimmäinen oire on yli 40 asteen kuume, joka kestää pari päivää. Toisen kuumepiikin yhteydessä havaitaan apaattisuutta, ruokahaluttomuutta ja lisääntynyttä janoa. Rokotus tätä tautia vastaan annetaan samassa yhteydessä kuin muutkin rokotteet.
Leptospiroosi
Leptospiroosi on sekä eläimiin, että ihmisiin tarttuva infektiotauti. Tauti leviää suoraan sairaasta eläimestä tai sen virtsan saastuttamien lätäköiden ja kosteikkojen välityksellä. Kun rabieksen tulon jälkeen karanteenimääräykset poistettiin, myös leptospiroosin tulo maahamme mahdollistui. Tauti voi esiintyä lievin oirein tai vakavimmillaan johtaa kuolemaan maksa ja/tai munuaisoirein. Sairastunut koira voi jäädä jatkuvaksi taudin kantajaksi ja levittäjäksi. Koiralla itämisaika tartunnasta taudin puhkeamiseen kestää viidestä päivästä kolmeen viikkoon. Pennut rokotetaan muiden rokotusten yhteydessä. Aikuisille rokottamattomille koirille annetaan rokotus kahdesti 2-4 viikon välein. Rokotus on voimassa vuoden.
Ulkomailla tauti ei esiinny joukkosairastumisina johtuen rokotuksista ja osittain luontaisesta vastustuskyvystä. Meidän koirakannastamme vastustuskyky puuttuu taudin oltua pitkään poissa maastamme. Tästä syystä – ja koska ulkomailta Suomeen tuotavilla koirilla ei tarvitse olla leptospiroosirokotusta – tauti voi yleistyä ja epidemian mahdollisuus on olemassa.
Kennelyskä
Kennelyskä on koirien infektiotauti, jolla on useita aiheuttajia. Oireet vaihtelevat lievästä yskähtelystä raivoisaan yskimiseen. Tavallisesti kennelyskä paranee itsestään 1-2 viikossa, mutta joskus jälkitautina voi seurata vakava keuhkokuume. Koira voidaan rokottaa kennelyskää vastaan.