lmottautumiset ja paikkavaraukset 10.4 mennessä. Mikäli koiralla on todettu perinnöllinen silmäsairaus, tulee kopio silmäpeilaus-lausunnosta myös ottaa mukaan. Verinäytteen oton yhteydessä koirasta täytetään näytelomake geenitutkimusryhmää varten. Näytelomakkeen voi täyttää myymälässä, tai sen voi tulostaa ja täyttää etukäteen osoitteesta www.koirageenit.fi Näytteenottopaikat: Hamina, Helsinki Puotinharju, Hämeenlinna, Iisalmi, Kemi, Kuopio Kolmisoppi, Kuusamo, Lahti Laune, Lohja Lempola, Pori, Savonlinna Laitaatsila, Seinäjoki, Tampere Nekala , Turku Kupittaa, Valkeakoski, Vantaa Porttipuisto sekä Vaasa Kivihaka. Paikkoja on rajoitetusti, ja paikat täytetään ilmottautumis-järjestyksessä.
Chow chow yhdistys maksaa näytteenotosta aiheutuneet kustannukset koiran omistajalle, kun tutkimustulokset annetaan rotuyhdistyksen käyttöön. Tutkimustilaisuudessa pyytäkää kuitti suorittamastanne maksusta ja lähettäkää kopio tai skannattu kuitti sähköpostin liitteenä osoitteeseen paula.niemelainen@elisant.fi tai postitse Paula Niemeläinen, Tuulentie 5-7 E 41, 80160 Joensuu.
22.02.2010
Kennelliitto tiedottaa:
KOIRAREKISTERIOHJEESEEN LISÄYS
27.8.2009 hyväksytyn ja 1.1.2010 voimaan tulleen lisäyksen Koirarekisteriohjeeseen, jonka mukaan kahdeksan (8) vuotta täyttäneen nartun astuttaminen edellyttää aina eläinlääkärintodistuksen, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa nartun terveydelle. Todistus on annettava ennen nartun astutusta ja se on voimassa 6 kk. Eläinlääkärintodistus on liitettävä pentueilmoitukseen.
Kennelliiton rokotusmääräykset muuttuvat vastaamaan EVIRA:n uusia suosituksia
Espoo, 15.2.2010 - Koirien rokotusmääräyksiä on yhtenäistetty siten, että rokotukset ovat voimassa valmisteyhteenvedon mukaisesti. Lisäksi rokotustodistuksesta tulee näkyä koiran viralliset tunnistetiedot. Uudet määräykset hyväksyttiin Kennelliiton hallituksessa 4.2.2010 ja ne tulevat voimaan 1.7.2010.
Keskeisenä muutoksena määräyksissä on koiran virallisten tunnistetietojen merkitseminen rokotustodistukseen. Vastaisuudessa koiran omistajan ja eläinlääkärin tulee huomioida, että pelkästään koiran kutsumanimelllä annettuja todistuksia ei 1.7.2010 alkaen enää hyväksytä virallisissa näyttelyissä, kokeissa tai muissa tapahtumissa, joihin rokotustodistus vaaditaan.
Lisäksi eläinlääkärin tulee kirjoittaa rokotustodistukseen koiralle annetun rokotteen valmisteyhteenvedon mukainen rokotuksen viimeinen voimassaolopäivä. Raivotautirokotuksen kohdalla on tarkennettu, milloin rokotus on voimassa vain vuoden.
Rokotusmääräykset Hyväksytty hallituksessa 4.2.2010 ja ne tulevat voimaan 1.7.2010.
Koiranäyttelyissä, - kokeissa ja -kilpailuissa sekä muissa järjestetyissä koirien joukkotilaisuuksissa (myöhemmin tapahtuma) noudatetaan Suomen Kennelliiton hallituksen hyväksymiä alla olevia rokotusmääräyksiä. Tapahtuman järjestäjien velvollisuutena on tarkistaa, että rokotusmääräyksiä on noudatettu. Rokotustodistuksesta tulee ilmetä koiran yksiselitteiset tunnistustiedot sekä koiralle annetun rokotteen valmisteyhteenvedon mukainen rokotuksen viimeinen voimassaolopäivä. Jotta koira voi olla läsnä tapahtumassa, tulee koiralla olla voimassa seuraavat rokotukset:
Penikkatautirokotus: Penikkatautirokotus annetaan pennulle kaksi kertaa. Tehosterokotteesta tulee tapahtumahetkellä olla kulunut vähintään 14 vrk (kahden viikon varoaika). Ensimmäinen tehosterokote on voimassa yhden vuoden. Vuoden iässä tai vanhempana annetut tehosteet ovat voimassa ko. rokotteen valmisteyhteenvedon mukaisesti. Jos rokotustodistus on annettu ennen 1.7.2010, eikä siihen ole kirjattu uusintana annetun tehosterokotuksen viimeistä voimassaolopäivää, on rokotus voimassa 3 vuotta.
Raivotautirokotus (rabies): Koiran ensimmäisestä raivotautirokotuksesta tulee tapahtumahetkellä olla kulunut vähintään 14 vrk (kahden viikon varoaika).
Luolametsästykseen ja -harjoituksiin, luolakoirien taipumuskokeeseen (LUT), luolakoirien metsästyskokeeseen (LUME) tai luonnonluolan tarkistukseen (LUO) osallistuvalla koiralla pitää olla voimassa oleva raivotautirokotus, joka ei ole vuotta vanhempi.
Muiden tapahtumien osalta raivotautirokotus on voimassa seuraavasti: Alle vuoden ikäiselle koiralle annettu rokotus on voimassa yhden vuoden. Vähintään vuoden ikäiselle koiralle annettu rokotus on voimassa ko. rokotteen valmisteyhteenvedon mukaisesti. Jos rokotustodistus on annettu ennen 1.7.2010, eikä siihen ole kirjattu tehosterokotuksen viimeistä voimassaolopäivää, on rokotus voimassa 2 vuotta.
Vanhentuneen penikka- ja raivotautirokotuksen varoaika: Jos koiran rokotus on vanhentunut, tulee rokotus kaikissa tapauksissa uusia vähintään 14 vrk ennen tapahtumaa (kahden viikon varoaika).
Lisäohjeita rokotuksista koiran omistajille ja eläinlääkäreille: (eläinlääkäri voi tapauskohtaisesti suositella myös toisenlaista rokotusohjelmaa)
Koiralla tulee olla rokotustodistus (rokotuskirja tai lemmikkieläinpassi), johon on merkitty rokotteen viimeinen voimassaolopäivä, koiran tunnistetiedot ja edelliset rokotukset.
Eläinlääkärin on merkittävä koiralle annettuun rokotustodistukseen ko. rokotuksen viimeinen voimassaolopäivä.
Penikkatautirokotus (yleisimmin ns. nelosrokote; penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, parvo, kennelyskä) annetaan ensimmäisen kerran 12 viikon ikäiselle pennulle. Tehosterokote annetaan 4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Ensimmäisen raivotautirokotus (rabies) annetaan aikaisintaan 4 kk ikäiselle pennulle. Rokotuksia ei suositella annettavaksi samanaikaisesti. Edellisistä rokotuksista on oltava eläinlääkärin merkintä lemmikkieläinpassissa tai muussa rokotustodistuksessa. Myös kennelyskää vastaan annettu rokotus kannattaa uusia tilanteen mukaan ennen kokeisiin, kilpailuihin tai näyttelyyn osallistumista.
Ulkomailta saapuvien koirien kohdalla noudatetaan Kennelliiton rokotusmääräysten lisäksi EVIRAn (Elintarviketurvallisuusvirasto) kulloinkin voimassa olevia ohjeita. HUOM! Kennelliiton rokotusmääräykset voivat poiketa maahantuonnin rokotusvaatimuksista. Kulloinkin voimassa olevat vaatimukset voi tarkistaa esim. EVIRAn kotisivuilta: http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/tuonti_ja_vienti/
Tartuntatauteihin liittyviä muita määräyksiä: Jos koira sairastuu penikkatautiin, tarttuvaan maksatulehdukseen, kennelyskään tms. tarttuvaan hengitystieinfektioon, parvovirusripuliin tms. tarttuvaan mahasuolikanavan tulehdukseen, koira ei saa olla läsnä tapahtumassa ennen kuin se on ollut vähintään kaksi viikkoa oireeton. Sama rajoitus koskee myös saman talouden oireettomia koiria. Ulko- ja sisäloistartunnat on asianmukaisesti hoidettava ennen kuin koira voi olla läsnä tapahtumassa.
Lisätietoja:
<!--[endif]-->
Suomen Kennelliitto ry. Päivi Rantasalo, jalostusneuvoja Sähköposti: paivi.rantasalo(at)kennelliitto.fi
Koira on ihmisen vanhin kotieläin, josta on jalostuksella kehitetty useita satoja erilaisia rotuja. Koiraroduista löytyy hyvin monenkokoista ja -näköistä koiraa, mikä tarkoittaa sitä että erityyppisillä roduilla on keskenään erilaiset perimät. Rotujen jalostuksessa on kuitenkin suosittu keskenään samantyyppisiä koiria, jonka vuoksi koirarotujen sisällä koirien perimät ovat hyvin saman-kaltaisia. Tämä on johtanut rotujen sisäsiittoisuuteen ja samalla aiheuttanut sairausgeenien kertymisen rotukoirien perimään. Tutkimuksessamme etsimme uusia geenejä koiran perimästä, ja uuden geenin löydyttyä siitä voidaan kehittää DNA-testi, jolla kasvattajat voivat tunnistaa sairaat koirat jo ennen sairauden puhkeamista. Kun sairailla koirilla ei teetetä jälkeläisiä, estetään sairauden yleistyminen ja voidaan mahdollisesti jopa hävittää sairaus kokonaan.
Voit auttaa oman rotusi geenitutkimusta lähettämällä tutkimusryhmällemme verinäytteen koiras-tasi. Ryhmällämme on pohjoismaiden suurin koirien DNA-pankki, mutta mitä enemmän saamme näytteitä sekä sairaista että terveistä koirista, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on uusiin geenilöytöihin.
Kaikki puhtaat rodut on luotu sisäsiitoksella. Sisäsiitoksessa lähisukulaisia astutetaan keske-nään. Sisäsiitos kaventaa geenipoolia nopeasti ja tehokkaasti. Samalla se rikastaa geenivirheitä rodun sisällä. Jokaisen koiran on arveltu kantavan reilua kymmentä geenivirhettä (niin ihmisenkin). Sisäsiitoksessa terve geenivaihtelu häviää ja piilevät geenivirheet pulpahtavat esiin. Koirista tunnetaan yli 500 perinnöllistä sairautta. Lista kasvaa koko ajan. Koira johtaa eläinten sairaustilastoja.
Perinnöllisiä sairauksia on kaikissa koiraroduissa. Joka rodussa on useita sairauksia. Sairaudet yleistyvät nykyisillä jalostuskäytännöillä. Positiivistakin löytyy. Geenivirheitä voidaan nyt tunnistaa ja tilanteeseen voidaan hakea uutta valoa tutkimalla perinnöllisiä sairauksia. Nyt on jo kiire puuttua tilanteeseen!
Laaja näytemäärä päivitetyin terveystiedoin tai muun tiedoin (esim. metsästystaidot, turkinväri, koiran paino, ikä, jne.) mahdollistaa lukemattomat erilaiset geenitutkimukset nyt ja tulevai-suudessa. Näytteitä kerätessä olemme usein tilanteessa, että sukutaulun kriittinen koira on saatettu lopettaa tai menehtyi hiljattain, eikä näytettä ole enää mahdollista saada. Tämä on erityisen yleistä vakavien sairauksien kohdalla eri roduissa. Mitä enemmän näytteitä saadaan, sitä nopeammin tutkimus edistyy. Laaja DNA kokoelma eri roduista mahdollistaa myös erilaiset monimuotoisuustutkimukset rotujen osalta. Tällä voi olla tulevaisuudessa merkitystä rotuun ottojen lisääntyessä. Lisäksi, DNA-pankissa oleva näyte on myös valmis testattavaksi sitä mukaa kun testejä syntyy. Ei tarvitse lähetellä enää uusia näytteitä tuloksen saamiseksi.
Massiivinen DNA-pankki on tulevaisuudessa todellinen aarrearkku perinnöllisten ominai-suuksien suhteen. Koirista tullaan tulevaisuudessa tutkimaan sairauksien lisäksi monia muitakin rotutyypillisiin piirteisiin liittyviä asioita ja niiden tutkiminen on mahdollista vain laajasta DNA-näyte määrästä.
Verinäytteen toimittaminen
Verta otetaan 5 millilitraa (pieniltä koirilta vähemmän) EDTA-putkeen . Putkeen tulee merkitä koiran virallinen nimi tai rekisterinumero tai molemmat. Veriputki postitetaan välittömästi tavallisessa postissa huoneenlämpöisenä tutkimusryhmälle. Mikäli näytettä ei saada heti postiin, tulisi se säilyttää jääkaappilämpötilassa postitukseen asti (perjantaina otetut näytteet viikon-lopuksi jääkaappiin ja maanantaina postiin). Joukkonäytteenotoissa kaikki otetut näytteet toimitetaan yhtenä lähetyksenä tutkimusryhmälle, jolloin yksittäisen koiranomistajan ei tarvitse huolehtia postituksesta.
Jos koiralla on todettu jokin silmäsairaus, myös kopio koiran silmäpeilauslausunnosta tulisi toimittaa tutkimusryhmälle. Kopion voi toimittaa näytteen mukana tai jälkikäteen, joko postitse alla olevaan osoitteeseen tai sähköisesti osoitteeseen lgl-kyselyt(at)helsinki.fi
Terveys- ja yhteystietojen päivittäminen
Geenitutkimuksen kannalta on erityisen tärkeää, että tutkimusryhmällä on tutkimuksessa olevista koirista oikea ja mahdollisimman täsmällinen projektia koskeva terveystieto. Geenejä voidaan tunnistaa erilaisiin perinnöllisiin sairauksiin vain hyvin rakennetuista näytekohorteista, joissa on riittävästi terveitä ja sairaita yksilöitä sekä niistä kaikista luotettavat terveystiedot. Tämän vuoksi on tärkeää ilmoittaa koiran terveystilanteen muutokset tutkimusryhmälle. Myös tieto koiran menehty-misestä olisi hyvä ilmoittaa. Toivomme päivityksiä myös omistajan yhteystietojen muuttuessa.
Jos koirasi terveystilanne muuttuu näytteen toimituksen jälkeen tai haluat päivittää muita tietoja, lähetä päivitykset osoitteeseen lgl-kyselyt(at)helsinki.fi. Voit käyttää päivityksessä tuttua näyte-lomaketta tai kirjoittaa vapaamuotoisen viestin, jonka tulisi sisältää:
1) koirasi nimi, rotu ja rekisteritunnus 2) sairauskuvaus.
Mainitsethan myös mikäli eläinlääkärin antamasta diagnoosista on mahdollista saada kopio tutkimuskäyttöön.
Kaikkia tietoja käsitellään luottamuksellisesti.
MENEILLÄÄN OLEVIA TUTKIMUSPROJEKTEJA
Koirissa esiintyy ihmisen jälkeen heti toiseksi eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Tavoitteenamme on tunnistaa geenivirheitä näistä sairauksista. Olemme käynnistäneet tai käynnistämässä lukuisia projekteja. Mukana on jo kymmeniä eri rotuja. Tutkimusten alla on neurologisia sairauksia, sisäelinsairauksia, sidekudossairauksia, syöpiä, autoimmuuni-sairauksia sekä luonne- ja käyttäytymishäiriöitä.
EPILEPSIA
Epilepsia on koirien yleisin hermostosairaus. Se voi johtua perinnöllisistä ja ei-perinnöllisistä syistä (kasvaimet, trauma, infektiot, aineenvaihdunnan häiriöt elimistössä). Perinnöllistä epilepsiaa esiintyy lähes joka rodussa. Joissakin roduissa epilepsia on erittäin yleinen ja jopa viidesosa koirista saattaa kärsiä epilepsiakohtauksista. Vain puolet koirista saa avun kohtauksiin lääkkeillä.
SILMÄSAIRAUDET
Silmäsairauksien tutkimuksella pyritään tunnistamaan geenejä perinnöllisen harmaakaihin, glaukooman ja verkkokalvonrappeuman taustalla ja kehittämään geenitestejä jalostuksen apuvälineeksi. Geenitestin avulla voidaan tunnistaa terveet, sairaat ja kantajat ja se luo mahdollisuuden järjestelmälliseen sairauksien vastustamiseen. Geenitesti mahdollistaa myös kantajien pitämisen rodussa, jolloin voidaan huolehtia samalla rodun monimuotoisuudesta. Koirista löydetyt tautigeenit voidaan testata myös ihmisillä, ja jos yhteinen geeni löytyy, edistetään samalla meidän omien silmäsairauksiemme diagnosointia ja hoitoa.
ATAKSIA
Perinnöllisiä pikkuaivoataksioita (cerebellar abiotrophy) on raportoitu esiintyvän useilla koira-roduilla, joskin sekä puhkeamisikä että etenemisnopeus ovat rotutyypillisiä.
KIVESVIKA
Piilokiveksisyyttä esiintyy useissa roduissa hyvin yleisesti. Mikäli kivekset puuttuvat kokonaan, ts. niitä ei löydy kastroitaessa edes vatsaontelosta, on kyseessä yleensä varhainen sikiöaikainen häiriö elimen erilaistumisessa.
Geeneillä epäillään olevan suuri osuus piilokiveksisyydessä, joskin periytymismekanismiin ei edelleenkään ole saatu varmuutta. Niinpä olemmekin käynnistäneet tutkimuksen piilokivek-sisyyden perinnöllisten tekijöiden selvittämiseksi.
AUTOIMMUUNISAIRAUDET
Autoimmuunisairaudet liittyvät yksilön puolustusmekanismeihin. Autoimmuunisairaus tuhoaa virheellisesti yksilön omia kudoksia ja siihen liittyy usein perinnöllinen alttius. Autoimmuuni-sairauksia on lukuisia. Koirien autoimmuunisairauksiin kuuluvat yleisimpinä allergiat, atopiat, kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, Addisonin tauti, trombosytopenia, immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia, reuman kaltaiset sairaudet, autoimmuuni aivokalvontulehdus ja erilaiset suolistosairaudet.
KÄYTTÄYTYMISTUTKIMUKSET
Arkuuden
Haemme arkuustutkimukseen jatkuvasti lisää arkoja SEKÄ koiria jotka eivät osoita arkuutta arkipäiväisessä elämässä! Tutkimusta varten tarvitsemme palautetun kyselylomakkeen ja toimittamalla näyte Lohen DNA-pankkiin
Ääniarkuus
Tutkimukseen tarvitaan koiria joilla esiintyy ääniarkuutta sekä koiria, joilla sitä ei esiinny. Tutkimukseen voi osallistua täyttämällä arkuuskyselyn (lomakkeessa on lisäksi arkuutta ja aggressiivisuutta koskevia kysymyksiä) ja toimittamalla näyte Lohen DNA-pankkiin
MONIMUOTOISUUSKARTOITUKSET
Perimän monimuotoisuus on kriittinen tekijä lajien elinvoiman kannalta. Sisäsiittoinen koirienjalostus on kaventanut rotujen geenipoolia kriittisesti ja saattaa uhata rodun tulevaisuutta. Kartoitamme parhaillaan eri rotujen perimän nykytilaa uuden geeniteknologian turvin. Monimuotoisuustutkimuksella saadaan uusia työkaluja jalostuksen avuksi, kun jatkossa voidaan suunnitelmallisesti pyrkiä laajentamaan rodun geenipohjaa eri tavoin. Monimuotoisuuden säilyttäminen erityisesti immunogeenien osalta on tärkeää.
Yhdistyksellä on tarkoitus järjestää jäsenilleen ilmaisia näytteenottotilaisuuksia. Niistä ilmoitetaan Sinikielilehdessä ja yhdistyksen nettisivuilla.
HUOM! YHDISTYS MAKSAA NÄYTTEENOTON VAIN SIINÄ TAPAUKSESSA, ETTÄ KOIRAN OMISTAJA LUOVUTTAA TUTKIMUSTULOKSET YHDISTYKSEN JALOSTUSTOIMIKUNNAN KÄYTTÖÖN.
22.12.2008
Uusi koirarekisteriohje: Enimmäismäärä pentueille
Kennelliiton hallitus on hyväksynyt uuden koirarekisteriohjeen, joka tulee voimaan 1.1.2009 ja koskee sen jälkeen tapahtuneista astutuksista syntyneitä pentueita.
Suurin muutos aikaisempaan koirarekisteriohjeeseen verrattuna on, että nartun pentueiden määrä rajataan viiteen, siten että edellisestä penikoimisesta pentueen syntyessä on kulunut vähintään 10 kuukautta. Tätä tiheämpi pennutus sallitaan nartulle yhden kerran.
Jos nartulla on vuoden sisällä ollut kaksi pentuetta, seuraavan synnytyksen väli on oltava vähintään yksi vuosi. Lisäksi on huomioitava rotukohtaisten PEVISA-määräysten mukaiset jälkeläismääräykset.
Kennelliitto voi erittäin painavista syistä myöntää poikkeusluvan nartun kuudennelle pentueelle tai liian tiheälle pennuttamiselle. Poikkeuslupa-anomukseen on aina liitettävä eläinlääkärintodistus, jonka mukaan penikoittamisesta ei ole haittaa nartun terveydelle. Myös yli 8-vuotiailta nartuilta vaaditaan sen pentuetta rekisteröitäessä samanlainen eläinlääkärintodistus.
Mikäli poikkeuslupaa ei ole myönnetty ja kasvattaja on teettänyt nartulle kuudennen tai liian tiheän pentueen, pentue voidaan rekisteröidä EJ (Ei jalostukseen) –rekisteriin. Tällä perusteella kasvattaja voi kuitenkin rekisteröidä pentueensa EJ-rekisteriin vain kerran.
Kennelliiton koirarekisterin nimi muuttuu vuodenvaihteessa. Nykyinen FIN-rekisteri muuttuu tuolloin FI-rekisteriksi noudattaen valionarvoissa käyttöön tulevaa kaksikirjaimista ISO 3166 -standardin mukaista maatunnusta.
Uusi koirarekisteriohje ja rotukohtaiset erityisehdot on luettavissa Kennelliiton internetsivuilta osoitteessa: www.kennelliitto.fi >Jalostus ja kasvatus >Rekisteröinti.
Kennelliiton valtuusto hyväksyi kokouksessaan 30.11. Pentujen uudet rekisteröintimaksuluokat ja rekisteröintimaksut vuodelle 2009. Uusilla luokilla yksinkertaistetaan maksuperusteita. Rekisteröintimaksuun sisältyy jatkossa sekä tunnistusmerkintämaksu että toimitusmaksut, kun aiemmin rekisteröintimaksun lisäksi maksettiin erikseen nämä kustannukset.
Yli puolella rekisteröintimaksu halpenee, kun rekisteröinti-, tunnistusmerkintämaksu ja muut rekisteröintiin liittyvät kulut niputetaan yhteen uusien rekisteröintimaksuluokkien mukaan. Samalla aiemmin vaaditut mikrosiru- ja tatuointikorttimaksut poistuvat käytöstä.
Vuoden 2009 alusta on kaksi luokkaa, joiden mukaan rekisteröintimaksu määräytyy:
1. luokka: Rekisteröintimaksu kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden, Kennelliiton ja rekisteröitävän rodun rotuyhdistyksen jäsenten, Kennelliiton hyväksymässä rekisterissä olevien koirien jälkeläisille.
2. luokka: Rekisteröintimaksu tuontikoirille ja koirille, joiden kasvattajat eivät täytä edellisen maksuluokan vaatimuksia.
Vuoden 2009 maksut:
1. luokka 35 euroa / pentu. 2. luokka 68 euroa / pentu.
Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry Tunnistusmerkintäohje
Pentujen tunnistusmerkintäpakko
Ohje
Voimassa 1.1.2009 alkaen. Ohjeet koskevat voimaanastumisen jälkeen syntyneitä pentueita. Kennelliiton hallituksen 28.8.2008 vahvistama.
1 Ohjeen tarkoitus
Tämä ohje on tarkoitettu lähinnä kasvattajille ja tunnistusmerkitsijöille, mutta se sisältää informaatiota myös siitosurosten omistajille. Ohjeessa keskitytään kuvaamaan, mitä muutoksia tulee nykyiseen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintitapaan.
Rekisteröitävien pentujen tunnistusmerkintäpakko tulee voimaan 1.1.2009 (hall 2/08):
Tunnistusmerkintäpakko koskee 1.1.2009 ja sen jälkeen syntyneitä pentueita. Tämä tarkoittaa siis, että 1.1.2009 ja sen jälkeen syntyvät pennut on tunnistusmerkittävä ennen kuin ne rekisteröidään Suomen Kennelliitossa.
2 Pentueilmoituksen tekeminen Kennelliittoon
Pentueilmoitus voidaan tehdä Kennelliittoon kahdella eri tavalla:
2.1 Nykyiseen tapaan käyttäen pentueilmoituslomaketta
Pentueilmoituslomake uusitaan ja otetaan käyttöön 1.1.2009. Uutta lomaketta käytetään aina kun kasvattaja toimittaa pentueilmoituksen Kennelliittoon. Uusi lomake on nelisivuinen ja se korvaa myös erillisen tunnistusmerkintäkortin.
2.2 Sähköisesti OmaKoira-palvelulla
Pentueen rekisteröinti sähköisesti on mahdollista keväällä 2009. Kasvattaja rekisteröi pentueensa itsepalveluna Kennelliiton kotisivujen (www.kennelliitto.fi) kautta valitsemalla maKoira-toiminnon. Ohjeet sisäänkirjautumisesta ovat Kennelliiton kotisivuilla. Pentueen rekisteröintiä koskevia tietoja voidaan tallentaa vaiheittain. Seuraavassa esimerkki vaiheittaisesta rekisteritietojen tallennuksesta:
1. Kasvattaja tallentaa pentueen perustiedot
Kasvattaja voi heti pentueen syntymisen jälkeen syöttää seuraavat pentuetta koskevat tiedot: syntymäpäivä, vanhemmat, pentujen lukumäärä, kunkin pennun sukupuoli ja väri. Pentujen nimiä ei tarvitse vielä tässä vaiheessa ilmoittaa. Kasvattaja voi myöhemmin muuttaa kaikkia tietoja kuten poistaa menehtyneet pennut.
Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry Tunnistusmerkintäohje
2. Järjestelmä esirekisteröi pentueen
Kasvattajan ilmoitettua järjestelmälle esirekisteröinnin olevan valmis, antaa järjestelmä kullekin pennulle rekisterinumeron. Kasvattaja voi halutessaan tulostaa jo tässä vaiheessa alustavan e-pentueilmoituksen, missä näkyvät kasvattajan tallentamat tiedot sekä pentujen rekisterinumerot. Kun kasvattaja vie pennut tunnistusmerkittäviksi hänellä on oltava mukanaan kaksi kopiota epentueilmoituksesta, joista toinen jää tunnistusmerkitsijälle ja toinen hänelle itselleen.
Tunnistusmerkitsijä täydentää pentujen tunnistusmerkinnän yhteydessä kasvattajan tulostamalle e-pentueilmoituslomakkeelle kunkin pennun kohdalle joko tatuointitunnuksen tai kiinnittää lomakkeelle mikrosirutarran. Samat merkinnät tehdään lomakkeen kumpaankin kopioon sekä tarvittaessa pentujen rokotuskirjoihin. Tunnistusmerkitsijä tallentaa tunnistusmerkintää koskevat tiedot OmaKoira-palvelun kautta pentueen tietoihin joko kasvattajan läsnä ollessa tai myöhemmin. Tunnistusmerkitsijä kirjautuu OmaKoira-palveluun omilla käyttäjätiedoillaan ja täydentää e-pentueilmoitukseen pentujen tunnistusmerkintätiedot.
4. Kasvattaja tallentaa pentujen nimet
Kasvattaja voi tallentaa pentujen nimet tai muuttaa tallentamiaan tietoja heti sen jälkeen, kun hän on tehnyt esirekisteröinnin (kohta 1).
5. Uroksen omistaja allekirjoittaa astutustodistuksen
Uroksen omistaja voi ”allekirjoittaa” e-pentueilmoituksesta kohdan astutustodistus OmaKoira-palvelun kautta kirjautumalla järjestelmään omalla käyttäjätunnuksellaan. Tämä on mahdollista tehdä heti sen jälkeen, kun kasvattaja on esirekisteröinyt pentueen. Astutustodistus voidaan myös lähettää Kennelliittoon postitse. Tällöin astutustodistuksena käytetään uutta pentueilmoituslomaketta, johon kasvattaja täyttää ainakin seuraavat perustiedot: astutustodistus, kasvattajan tiedot ja pentujen syntymäpäivämäärä sekä lukumäärä.
6. Kasvattaja vahvistaa rekisteröinnin
Kun kaikki pentuetta koskevat tiedot on tallennettu järjestelmään, kasvattaja vahvistaa järjestelmälle, että rekisteröinti on valmis. Tiedot siirtyvät sähköisesti Kennelliittoon käsiteltäviksi. Jos uroksen omistaja ei ole allekirjoittanut astutustodistus-kohtaa OmaKoira-palvelun kautta, niin kasvattaja täyttää epentueilmoituksen kohdan astutustodistus postitetaan. Tässä tapauksessa astutustodistus lähetetään entiseen tapaan Kennelliittoon. Pentueen rekisteröinti on toistaiseksi mahdollista suorittaa sähköisesti ainoastaan, kun kasvattajia on vain yksi ja pentueen emä on vain hänen omistuksessaan. Astutustodistuksen voi vahvistaa sähköisesti ainoastaan jos uroksella on vain yksi omistaja. Ulkomaisten urosten sekä Suomessa vielä rekisteröimättömien tuontikoirien paperit on lähetettävä suoraan Kennelliittoon kuten aikaisemminkin.
Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry Tunnistusmerkintäohje
3 Tunnistusmerkintäasiat
3.1 Tunnistusmerkintätavat
Tunnistusmerkintä tehdään joko tatuoimalla tai mikrosiruttamalla pennut. Mikrosirun asettamiselle ei ole alaikärajaa. Tatuointi voidaan suorittaa yleensä aikaisintaan kuuden viikon ikäisille pennuille. Tatuointitunnus ei enää muodostu rekisterinumerosta, vaan tatuoija saa tatuointitunnukset Kennelliitosta.
3.2 Tunnistusmerkintäkortti
Erillistä tunnistusmerkintäkorttia ei käytetä enää pentuerekisteröinnin yhteydessä. Tunnistusmerkintäkorttia käytetään edelleen aiemmin rekisteröityjä koiria tunnistusmerkittäessä ja jos tunnistusmerkintä joudutaan uusimaan. Tunnistusmerkintäkortti toimitetaan Kennelliittoon käsiteltäväksi kuten ennenkin.
3.3 Erityisohjeita tunnistusmerkitsijöille
Pentuetta tunnistusmerkittäessä tehdään merkintä (tatuointitunnus tai mikrosirunumero) joko uudelle pentueilmoituslomakkeelle tai epentueilmoituslomakkeelle. E-pentue-ilmoituslomaketta käytetään jos kasvattajarekisteröi pentueen sähköisesti itsepalveluna. Tällöin tunnistusmerkitsijä tallentaa epentueilmoituslomakkeen tunnistusmerkintätiedot OmaKoira-palvelua käyttämällä pentujen tietoihin. Kennelliitto toimittaa automaattisesti tatuoiville tunnistusmerkitsijöille henkilökohtaiset tatuointitunnukset marraskuussa 2008.
4 Rekisteritodistus
Kennelliitto toimittaa pentujen rekisteritodistukset postitse kasvattajan suoritettua rekisteröintimaksun. Tatuointitunnus tai mikrosirunumero tulostuu automaattisesti Kennelliiton koirarekisteristä rekisteritodistukseen.
12.00 Keeshond: Jalostustarkastus (ennakkoilmoittaumiset, järjestetään tarvittaessa)
12.00 Chow chow: Jalostustoimikunnan ajankohtaiset Paula Niemeläinen
Puheenjohtaja: Pirjo-Liisa Vatanen, Ikurin kennel
13.00 Tavoitteena terverakenteinen koira, yleistä I ELT Riitta Aho, Punapaulan kennel
14.00 Kahvi
14.30 Tavoitteena terverakenteinen koira, yleistä II ELT Riitta Aho, Punapaulan kennel
15.30 Keeshondin ja chow chow:n terve rakenne ELT Riitta Aho, Punapaulan kennel
16.15 Keskustelu
17.00 Koiran rakenteen arviointi –käytännön harjoitukset ELT Riitta Aho, Punapaulan kennel
18.00 Jalostustoimikunnan ajankohtaiset ELL Outi Hälli, Suomen Keeshond ry
18.30 Keskustelu
20.00 ILLALLINEN
Tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille!
Kasvattajatapaamisen hinta (sisältäen ohjelman, kahvin ja illallisen ) on 10 euroa Suomen Keeshond ry:n ja Chow Chow yhdistys ry:n jäsenille, muilta 22 euroa. Maksu paikan päällä käteisellä. Ilmoittautuminen (kasvattajatapaaminen, jalostustarkastus) viimeistään 27.10. Outi Hällille (outi.halli@helsinki.fi, 0400-803312, myös tekstiviestillä). Lisätiedot myös Outilta. Chow Chow-väki ilmoittautumiset viimeistään 27.10. mennessä Paula Niemeläinen, paula.niemelainen@elisanet.fi tai 040-962 3329. Majoitus: Hotelli Alba 1 hh 56 eur/vrk, 2 hh 76 eur/vrk, koiramaksu 5 eur. Hintaan sisältyy runsas buffetaamiainen ja sauna. Jokainen varaa ja maksaa tarvitsemansa majoituksen suoraan hotelli Albasta, p. (014) 636 311, viite ”Suomen Keeshond ry”.
TERVETULOA!
19.6.2008
Kennelliiton rokotusmääräykset muuttuvat 1.8.
Kennelliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 30.5. uudet rokotusmääräykset, jotka tulevat voimaan 1.8.2008 lähtien. Uusissa määräyksissä penikkatautirokotuksen voimassaoloaika on pidennetty kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen.
Jatkossa penikkatautirokotus suositellaan annettavaksi ensimmäisen kerran 12 viikon ikäiselle pennulle. Tehosterokote annetaan 4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Ensimmäinen tehosterokote on voimassa yhden vuoden ja tämän jälkeen annetut tehosteet ovat voimassa kolme vuotta.
Raivotautirokotuksen voimassaoloaika on uusissa rokotusmääräyksissä edelleen kaksi vuotta. Kennelliitto suosittaa, että raivotautirokotusta ei anneta samalla kertaa toisen rokotteen kanssa.
Koiranäyttelyissä, -kokeissa ja -kilpailuissa sekä muissa järjestetyissä koirien joukkotilai-suuksissa noudatetaan Kennelliiton hallituksen hyväksymiä rokotusmääräyksiä. Koiralla tulee olla voimassa oleva penikka- ja raivotautirokotus, jotta se saa osallistua näyttelyihin, kokeisiin tai kilpailuihin.
31.05.2008
Jalostustietojärestelmän uusi versio käyttöön 4.6.
Jalostustietojärestelmän uusi versio otetaan käyttöön keskiviikkona 4.6.2008. Uuden sovelluksen käyttöönotto vaikuttaa Jalostustietojärestelmän päivityksiin siten, että tulevaisuudessa järjestel-män tiedot alkavat päivittyä joka yö. Tällä hetkellä vanhaan järjestlmään ei tehdä uusia päivityksiä.
Silmätutkimustulokset esitetään Jalostustietojärjestelmän uudessa versiossa uudella tavalla. Lisätietoja silmätutkimustulosten tallennuksesta ja tulosten julkaisemisesta voi lukea Kennel-liiton internet-sivuilta osoitteesta:
Kennelliiton Jalostustietojärjestelmä sisältää Suomessa rekisteröityjen koirien koe-, näyttely- ja terveystulokset. Järjestelmä on avoimesti selailtavissa oleva tietovarasto, josta voi tehdä monipuolisia hakuja koirien tiedoista. Järjestelmä sisältää yli miljoonan koiran tiedot. Kaikki Jalostustietojärjestelmän uutta versiota koskeva palaute lähetetään Kennelliittoon sähköpostilla osoitteeseen jtjpalaute@kennelliitto.fi.
Silmätutkimustulosten tallennus ja tulosten julkaiseminen muuttuvat
Kennelliito on ottanut käyttöön uuden silmä-tutkimustulosten tallennusohjelman, joka on yhteensopiva viime vuonna käyttöön otetun ECVO-lomakkeen kanssa. Samalla silmätutki-mustulosten koodit ja osa koodien selitteistä on uusittu. Vanhat silmätutkimustulokset on tallennettu konversiossa uusille koodeille, joten aiemminkin tallennettujen tutkimustulosten selite on saattanut muuttua uudessa Jalostustietojärjestelmässä.
Jalostustietojärjestelmän uusi versio otetaan käyttöön keskiviikkona 4.6.2008. Silmätutkimukset esitetään uudessa versiossa uudella tavalla. Lisätietoja Jalostustietojärjestelmän uudesta versiosta on Kennelliiton internet-sivuilla osoitteessa:
Jalostustietojärjestelmässä on jatkossa nähtävillä vain varsinaisten perinnöllisten silmäsai-rauksien diagnoosit. Niin kutsutut sivulöydökset eivät enää tule näkyviin tietokantaan. Rotu-järjestöt saavat jatkossakin kaikki tiedot tallennetuista silmätutkimustuloksista, ja voivat seurata oman rotunsa kehitystä sekä tarvittaessa konsultoida esimerkiksi Kennelliiton silmäsairaus-työryhmää.
Uudistuksen myötä Kennelliitto tallentaa vain todetut muutokset. Jatkossa ei enää tallenneta tietoa siitä, mitä perinnöllisiä silmäsairauksia koiralta ei löydy luettelemalla yksittäisiä sairauksia, joiden suhteen koira on terve. Vaihtoehtoisesti koiralle tallennetaan tieto, että siltä ei ole löytynyt mitään rodun perinnöllisiä silmäsairauksia.
Uudessa ECVO-lomakkeessa on erilliset merkintäruudut tavallisimmille perinnöllisille silmäsairauksille. Muille mahdollisille silmäsairauksille on oma kohta, johon kirjoitetaan, mitä sairautta diagnoosi koskee. Lomakkeen käyttämisen edellytys on, että eläinlääkäri tekee merkinnän kunkin silmäsairauden kohdalla olevaan ruutuun sen mukaan onko koira terve vai sairas tai onko diagnoosi avoin (synnynnäiset sairaudet) tai epäilyttävä (myöhemmin ilmenevät sairaudet). Epäilyttävän diagnoosin kohdalla suositellaan uusintatutkimusta esimerkiksi vuoden kuluttua.
Kennelliitto ei hyväksy viralliseksi sellaista lomaketta, johon on jätetty merkitsemättä jotakin silmäsairautta koskeva diagnoosi. Toimistossa tallennetaan kaikki todettuihin perinnöllisiin silmäsairauksiin liittyvät diagnoosit ja nämä tiedot näkyvät Jalostustietojärjestelmässä. Tietokannassa näkyvät myös avoimet/epäilyttävät diagnoosit.
Jos koiralla todetaan muutoksia, joiden periytymistä vasta selvitetään kyseisellä rodulla, merkitsee eläinlääkäri lomakkeeseen kirjaimet NB. Tieto tallennetaan Kennelliitossa kyseisen silmäsairauden koodille asteena ”lisälöydös”. Tällaiset lisälöydösmerkinnät ja muut ei-perinnöllisiksi luokitellut satunnaiset muutokset eivät näy Jalostustietojärjestelmässä. Rotujärjestö saa kuitenkin nämäkin tiedot.
Tieto gonioskopiasta ja ennen silmäterien laajennusta tehdystä tutkimuksesta
ECVO-lomakkeessa on erillinen kohta goniskopiatutkimukselle eli silmän kammiokulman tähystykselle. Tämä tutkimus ei kuulu rutiiniluonteisen virallisen silmätutkimuksen piiriin, vaan vaatii koiran rauhoittamisen ja erityisvälineet. Koirille tehdään melko harvoin samanaikaisesti sekä virallinen silmätutkimus että gonioskopiatutkimus. Jatkossa Kennelliitto tulee tallentamaan tiedon myös pelkästä gonioskopiatutkimuksesta, vaikka sitä ei katsotakaan viralliseksi silmätutkimukseksi. Tieto on tärkeä niille roduille, joissa vastustetaan kammiokulman rakenteen kehityshäiriöön liittyvää glaukoomaa eli silmänpainetautia.
Uuteen ohjelmaan on tulossa mahdollisuus tallentaa tieto siitä, että koiran silmät on tutkittu myös ennen mustuaista laajentavien tippojen laittamista. Tieto näkyy sen jälkeen myös Jalostustietojärjestelmässä. Esimerkiksi iris coloboma ja PPM ovat muutoksia, jotka pitäisi tutkia laajentamattomasta silmästä. ECVO:lla on lista roduista, joiden kohdalla tämä pitää huomioida.
Uusiin koodeihin liittyviä muutoksia
Joillakin silmäsairauksilla on jatkossa erilliset koodit muutosten eri asteille. Esimerkiksi CEA:sta voidaan uudistuksen ansiosta tallentaa tieto, että koiralla on esimerkiksi sekä CRD/CH-muutoksia että avoin diagnoosi coloboman suhteen. Tähän asti tulos on tallennettu vain koiralla todetun vakavammaksi luokitellun muutoksen mukaisesti. Jatkossa on samalla tavalla mahdollista tallentaa täydellisempi tieto myös koiran RD-muodoista tai kaihimuodoista.
Kaihitulokset pystytään jatkossa tallentamaan hyvinkin tarkasti sen mukaan missä osassa/osissa linssiä muutoksia löytyy. Erikseen tallennetaan tieto siitä, kuinka laajasti kaihi on samentanut linssiä, mikäli eläinlääkäri on asian merkinnyt silmätutkimuslomakkeeseen.
Kennelliitto luopuu kokonaan käyttämästä koodeissa vanhaa nimitystä HC eli perinnöllinen katarakta (kaihi). Kaihi tallennetaan perinnölliseksi, jos eläinlääkäri on asian niin merkinnyt. Kaikki Jalostustietojärjestelmässä näkyvät kaihimaininnat ovat perinnölliseksi luokiteltuja.
Koirilla todetut perinnölliset silmäsairaudet ovat jatkossa Jalostustietojärjestelmässä maininnalla ”todettu”. Aiemmin käytössä olleesta ”sairas” -muodosta on luovuttu. Rotujärjestöillä on omat perinnöllisten sairauksien vastustamista koskevat suosituksensa ja silmäsairauksista saa tarvittaessa lisätietoa esimerkiksi Kennelliiton silmäsairaustyöryhmältä tai silmäeläin-lääkäreiltä.
Tallennuskoodien selitteet on pyritty kirjoittamaan mahdollisimman ymmärrettävään muotoon. Selitteet ovat ECVO-lomakkeen mukaiset. Osa selitteistä on kuitenkin esimerkiksi vakiintuneita lyhenteitä. Tietokantaan on sen vuoksi tulossa myös lyhyitä suomenkielisiä lisäselitteitä joistakin koodeista.
• Lisätietoja ECVO-lomakkeesta on tarkemmin Koiramme-lehdestä 3/2007.
Lisätietoja koodeista ja konversiosta: Jalostuskonsultti Päivi Rantasalo, Suomen Kennelliitto, puh. (09) 8873 0229, paivi.rantasalo(at)kennelliitto.fi
Promeris Duo punkinkarkoitusaine on aiheuttanut melkein kahden koiran kuoleman. Koirat saatiin pelastettua viime tipassa.
Alla lainaus Juha Pärnäsen kommentista.
"Käytin ko. ainetta viime kesänä omille koirille 4 kpl ja kaikki nukahtivat/olivat väsyneet meille tuli allergisia hengitystieoireita. Tein heti haittvaikutusilmoituksen lääkelaitokselle ja meidän klini-kalta poistettiin /palautettiin kaikki Pro meris Duo valmisteet. Ei se sovi kenellekään!!!"
